Parin viikon aikana ei olla tehty mitään – vai oisko jo kolmatta viikkoa. Ollaan puhuttu asioista joita tarvii tehdä, mutta siihen se on jäänytkin. Stressitaso alkaa nousta liian suureksi kun tehtävien asioiden pino vaan kasvaa ja kasvaa. Ei tunnu edes olevan energiaa tehdä mitään kun joka päivä puhutaan uusista ideoista ja siitä mitä voitaisiin tehdä. Pitää päättää niistä viidestäsadastakahdestakymmenestäkuudesta asiasta se yksi josta alottaa. Mutten saa tehdä oikeastaan mitään yksin joten se rajoittaa oikeastaan kaikkea… Ikävä Toista on kasvanut kahden viikon aikana paljon ja ehkä se on uutuuden viehätyksen katoaminen ja arkirutiinien vakiintuminen jotka herättävät halun lähteä, liikkua, matkustaa, olla olematta paikallaan. Kolme kuukautta tuntuu olevan raja mun kärsivällisyydelle – olin sitten Karibian auringossa tai Suomen lumipyryssä…
Nostettiin kissa pöydälle toissapäivänä ja päätettiin muutama deadline ja karsittiin ideoiden listaa. Sain suuni auki myös siitä, että alan olla kärsimätön ja turhautunut siihen, ettei oikeasti ole mitään tekemistä - vaikka kuinka ideoidaan ääneen. Sain myös selville etten ollut ainoa joka ei ollut tyytyväinen tilanteeseen ja työskentelyilmapiiri on paljon parempi ja suotuisampi avoimelle keskustelulle ja työnteolle. Nyt ei enää tunnu niin paljoa siltä että olis pakko liikkua…Ilmapiiri on kuitenkin yhä odottava, mutta toiveikkaampi mitä pari päivää sitten. Joulukuussa varmistuu yhden työtiimin jäsenen tulo ja pari muuta asiaa, joten siihen asti etenemme hitaasti. Saimme jaettua ja täsmennettyä kunkin työtehtäviä, eikä puhutut ideat tunnu enää utopistisilta haaveilta joita ”voitais tehdä”. Alkuvuodesta alamme tehdä hommia tiuhempaa tahtia ja sen kuuleminen helpotti nykyistä tilannetta – ei tarvitse enää herätä joka päivä odottamaan josko tänään tapahtuisi jotain. Keskitymme nyt valmisteluihin, konkreettisiin suunnitelmiin ja saamme aikaiseksi ”mustaa valkoisella”. Kyllä tää tästä lähtee.
Update: heti kun sain tekstin valmiiksi, puhelin soi ja ääni kertoi toisessa päässä että on taas yksi pikkuinen pelastettavana, "ja sillon liikkuu liikkuu liikkuu" ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti