2. joulukuuta 2010

Ei saa meistä luovuttaa yksikään..

Ilmapiiri paratiisissa on miljoonasti parempi, enää ei nihkeillä siinä mitä sanotaan vaan sanotaan se mitä on mielessä.. Kaikilla on parempi olla kun kenelläkään ei ole viidensadan kilon painoa harteillaan. Sanoista tekoihin ja niin edespäin.


Enää ei myöskään tunnu niin paljoa siltä että pitäis liikkua tai muuttaa asioita, on taas päässyt kiinni ELÄMÄÄN. Siihen että näkee joka aamu, joka päivä, joka ilta sen kauneuden mitä luonto antaa, kaiken sen rehellisyyden. Sen aitouden, mitä suurin osa ihmisistä yrittää etsiä ja ostaa. Kaikki se mitä yritämme etsiä ja löytää, on silmiemme edessä ilmaiseksi. Ainoa mitä meidän täytyy tehdä on avata silmät ja arvostaa sitä mitä näemme.

                                          ***

Eilen riehuttiin koko päivä puutarhassa ja istutettiin kolme bambua ja kaks papaija-puuta, revittiin tuhoton määrä rikkaruohoja ja nyt on jokapaikka kipeenä! Toivottavasti saadaan vähän sadetta vielä tähän loppuvuoteen niin lähtevät kasvamaan vielä ennen kuivaa kautta.. Tapasin pari päivää sitten myös Rasta-naapurimme aasin, lungein kaveri ikinä! :D Aasi-vanhus lähti seuraamaan mua kotiin niin oli pakko sitoa se puuhun, on ainakin tallessa kun Rasta tulee sitä etsimään.. Aaseja, Bambuja ja Papaijapuita, jotenkin se elämä taas ottaa ja vie itteensä eteenpäin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti